Rakennuksen keskipinta-ala
141,7 m²
14,4 m² enemmän kuin koko maan keskiarvo
Maakunta
Salaojaremontti Satakunta
Laadukas kosteudenhallinta alkaa paikallisten olosuhteiden tuntemisesta. Me Salaojapisteellä tunnemme Satakunnan maaperän, sääolosuhteet ja rakentamisen erityispiirteet, joten osaamme suunnitella juuri sinun kotiisi toimivan salaojaratkaisun. Selvitä helposti osoitteella, mitä salaojaremontti maksaa sinulle!
Syötä osoite ja katso hintaRakennuskanta
275 149
rakennusta Satakunnassa
Asuinrakennuksia
27,4 %
2,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan keskiarvo
Kuntia
16
Vuoden sademäärä
630 mm
3 mm vähemmän kuin koko maan keskiarvo
Keskilämpötila
6,2 °C
1,1 °C korkeampi kuin koko maan keskiarvo
Rakennustyypit
Millaisia asuinrakennuksia Satakunnassa on?
Satakunnassa omakotitalot muodostavat suurimman ryhmän: niitä on 59 147 eli 85,1 % luokitelluista asuinrakennuksista. Rakennuskannan painotus kertoo, millaisiin koteihin alueen salaoja- ja sadevesiratkaisuja useimmin suunnitellaan.
Omakotitaloja
59 147
85,1 % asuinrakennuksista
Paritaloja
3 382
4,9 % asuinrakennuksista
Rivitaloja
3 749
5,4 % asuinrakennuksista
Kerrostaloja
2 043
2,9 % asuinrakennuksista
Oman rakennuksesi tyyppi, koko ja ympäristö huomioidaan osoitekohtaisessa suunnitelmassa ja hinnassa.
Paikallinen sademäärä
Mitä 630 mm tarkoittaa omalle talolle?
Vesi ei häviä tontilta itsestään. Katolta tuleva vesi pitää johtaa sadevesijärjestelmällä, maanpinnalle tuleva vesi kallistuksilla ja maaperässä perustuksiin pyrkivä vesi salaojilla pois rakennuksen läheltä.
Salaoja- ja sadevesijärjestelmien vaikutusalueelle sataa keskimäärin
210 000 litraa
vuodessa. Arvio perustuu Satakunnassa sijaitsevan omakotitalon keskimääräiseen 149 m² pohjapinta-alaan sekä rakennusta ympäröivään kolmen metrin alueeseen.
Mihin nämä vedet ohjataan teidän talollanne?
Maanpinnan kallistukset ohjaavat sade- ja sulamisvedet pois rakennuksesta. Sadevesijärjestelmä johtaa katolta tulevan veden hallitusti eteenpäin, ja salaojat poistavat perustusten vierelle sekä niiden alapuolelle maaperästä kertyvää vettä. Kaikki kolme tarvitsevat toimivan purkureitin.
Pisteen verran huolettomampi koti
Kun vedet kulkevat oikein, koti saa tuntua kodilta
Toimiva salaojitus, sadevesijärjestelmä ja maanpinnan kallistukset ohjaavat veden pois rakennuksen läheltä. Hyvin tehty kosteudenhallinta jää arjessa lähes huomaamatta. Juuri niin sen kuuluukin.
Salaojapiste tekee myös remontin ostamisesta selkeää. Näet oman kotisi ratkaisun ja hinnan etukäteen. Salaojapisteen remontilla on aina alku ja loppu. Voit edetä verkossa aina sopimukseen asti.
Katso oman kotisi ratkaisuHinta, suunnitelma ja tilaus
Katso hinta ja tilaa salaojaremontti Satakunnassa
Kirjoita osoite ja pääset valitsemaan rakennuksen. Sen jälkeen parilla lisätiedolla saat hinnan ja voit jatkaa aina sopimukseen saakka, mikäli haluat.
Aloita tästä
Kirjoita osoitteesi
Valitse osoitteesi, niin näet, kuinka helposti saat meiltä hinnan remontistasi. Tervetuloa pisteen verran parempaan remonttikauppaan!
Suomen ensimmäinen salaojaremonttien verkkokauppa
Hinnasta suoraan tilaukseen
Tämä ei ole pelkkä hintalaskuri. Kävimme läpi talosi tiedot ja selvitimme, millainen maaperä siellä on, mistä suunnista vedet kulkeutuvat kiinteistölle, mihin ne luontaisesti jatkavat ja kuinka rakennukset sijoittuvat. Katso, mitä saimme aikaiseksi!
- 01
Valitse oma rakennus
Kirjoita osoite ja valitse kartalta rakennus, jota remontti koskee.
- 02
Näe suunnitelma ja hinta
Saat kohteen tiedoilla muodostetun remonttisuunnitelman ja selkeän kokonaishinnan.
- 03
Tilaa remontti verkosta
Kun olet valmis, voit hyväksyä sopimuksen ja ostaa remontin suoraan ilman välikäsiä.
GTK:n maaperätieto
Millaiselle maaperälle Satakunnassa on rakennettu?
275 149rakennusta
Hiekkamoreeni39,6 %
Kalliomaa11,1 %
Karkea hieta11,1 %
Hiekka7,8 %
Savi6,3 %
Muut maalajit24,2 %
Yleisin pintamaalaji on Hiekkamoreeni. Sellaiselle maaperälle on rakennettu 39,6 % maakunnan rakennuksista. Koko Manner-Suomessa vastaava osuus on 27,0 %.
Maakunnan kuntavertailu
Mikä erottaa Satakunnan kuntia?
Rakennuskanta, maapinta-ala ja paikalliset sääolot vaihtelevat maakunnan sisällä. Näistä poiminnoista näet, missä kunnissa eri ominaisuudet korostuvat.
Eniten rakennuksia
Pori
66 662 rakennusta
Pinta-alaltaan suurin kunta
Pori
1 157 km² maapinta-alaa
Suurin rakennusten keskipinta-ala
Harjavalta
187,7 m²
Korkein asuinrakennusten osuus
Harjavalta
35,6 %
Sateisin kunta
Jämijärvi
696 mm vuodessa
Korkein keskilämpötila
Rauma
6,6 °C
Kunnat
Salaojaremontti kunnittain Satakunnassa
Valitse kunta, kun haluat tarkastella paikallista rakennuskantaa, maaperää, kosteudenhallinnan olosuhteita ja salaojaremontin hintaan vaikuttavia tekijöitä tarkemmin.
Eura21 478 rakennustaEurajoki19 342 rakennustaHarjavalta6 601 rakennustaHuittinen16 510 rakennustaJämijärvi4 851 rakennustaKankaanpää19 664 rakennustaKarvia7 454 rakennustaKokemäki16 315 rakennustaMerikarvia11 556 rakennustaNakkila7 901 rakennustaPomarkku7 301 rakennustaPori66 662 rakennustaRauma32 670 rakennustaSiikainen8 436 rakennustaSäkylä13 954 rakennustaUlvila14 454 rakennusta
Usein kysyttyä
Mitä salaojaremontti maksaa Satakunnassa?
Salaojaremontin hinta määräytyy rakennuksen koon, salaojien pituuden, maaperän, kaivutilan, pintojen palautuksen ja veden johtamisen mukaan. Verkkokauppa muodostaa osoitteen rakennustiedoilla suunnitelman ja hinnan, minkä jälkeen remontin voi tilata suoraan verkosta.
Miksi maaperä vaikuttaa salaojaremonttiin Satakunnassa?
Maalaji vaikuttaa kaivettavuuteen, kaivannon tuentaan, veden liikkumiseen ja työmaan kalustoon. Maakuntajakauma kuvaa alueen rakennusten yleisiä olosuhteita, mutta suunnitelma tehdään aina yksittäiselle kohteelle.
Miten sadeolosuhteet liittyvät kosteudenhallintaan?
Sade kuormittaa kattojen vedenpoistoa, maanpintoja ja perustusten ympäristöä. Toimiva kokonaisuus yhdistää salaojat, sadevesien hallinnan, kallistukset ja veden turvallisen purkureitin.
Tietolähteet: Suomen ympäristökeskuksen Ryhti-rakennustiedot (avoin rakennusluokka ja huoneistomäärä), Maanmittauslaitos (rakennukset, kuntajako ja virallinen maa-ala 1.1.2026), Geologian tutkimuskeskus GTK (pintamaalajit) sekä Ilmatieteen laitos (vuosien 2016–2025 sade- ja lämpötilatiedot).