Rakennuksen keskipinta-ala
101,4 m²
25,9 m² vähemmän kuin koko maan keskiarvo
Maakunta
Salaojaremontti Pohjois-Karjala
Laadukas kosteudenhallinta alkaa paikallisten olosuhteiden tuntemisesta. Me Salaojapisteellä tunnemme Pohjois-Karjalan maaperän, sääolosuhteet ja rakentamisen erityispiirteet, joten osaamme suunnitella juuri sinun kotiisi toimivan salaojaratkaisun. Selvitä helposti osoitteella, mitä salaojaremontti maksaa sinulle!
Syötä osoite ja katso hintaRakennuskanta
278 372
rakennusta Pohjois-Karjalassa
Asuinrakennuksia
21,2 %
3,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin koko maan keskiarvo
Kuntia
13
Vuoden sademäärä
669 mm
36 mm enemmän kuin koko maan keskiarvo
Keskilämpötila
4,2 °C
0,9 °C matalampi kuin koko maan keskiarvo
Rakennustyypit
Millaisia asuinrakennuksia Pohjois-Karjalassa on?
Pohjois-Karjalassa omakotitalot muodostavat suurimman ryhmän: niitä on 45 701 eli 83,8 % luokitelluista asuinrakennuksista. Rakennuskannan painotus kertoo, millaisiin koteihin alueen salaoja- ja sadevesiratkaisuja useimmin suunnitellaan.
Omakotitaloja
45 701
83,8 % asuinrakennuksista
Paritaloja
2 160
4 % asuinrakennuksista
Rivitaloja
3 356
6,2 % asuinrakennuksista
Kerrostaloja
1 684
3,1 % asuinrakennuksista
Oman rakennuksesi tyyppi, koko ja ympäristö huomioidaan osoitekohtaisessa suunnitelmassa ja hinnassa.
Paikallinen sademäärä
Mitä 669 mm tarkoittaa omalle talolle?
Vesi ei häviä tontilta itsestään. Katolta tuleva vesi pitää johtaa sadevesijärjestelmällä, maanpinnalle tuleva vesi kallistuksilla ja maaperässä perustuksiin pyrkivä vesi salaojilla pois rakennuksen läheltä.
Salaoja- ja sadevesijärjestelmien vaikutusalueelle sataa keskimäärin
204 000 litraa
vuodessa. Arvio perustuu Pohjois-Karjalassa sijaitsevan omakotitalon keskimääräiseen 133 m² pohjapinta-alaan sekä rakennusta ympäröivään kolmen metrin alueeseen.
Mihin nämä vedet ohjataan teidän talollanne?
Maanpinnan kallistukset ohjaavat sade- ja sulamisvedet pois rakennuksesta. Sadevesijärjestelmä johtaa katolta tulevan veden hallitusti eteenpäin, ja salaojat poistavat perustusten vierelle sekä niiden alapuolelle maaperästä kertyvää vettä. Kaikki kolme tarvitsevat toimivan purkureitin.
Pisteen verran huolettomampi koti
Kun vedet kulkevat oikein, koti saa tuntua kodilta
Toimiva salaojitus, sadevesijärjestelmä ja maanpinnan kallistukset ohjaavat veden pois rakennuksen läheltä. Hyvin tehty kosteudenhallinta jää arjessa lähes huomaamatta. Juuri niin sen kuuluukin.
Salaojapiste tekee myös remontin ostamisesta selkeää. Näet oman kotisi ratkaisun ja hinnan etukäteen. Salaojapisteen remontilla on aina alku ja loppu. Voit edetä verkossa aina sopimukseen asti.
Katso oman kotisi ratkaisuHinta, suunnitelma ja tilaus
Katso hinta ja tilaa salaojaremontti Pohjois-Karjalassa
Kirjoita osoite ja pääset valitsemaan rakennuksen. Sen jälkeen parilla lisätiedolla saat hinnan ja voit jatkaa aina sopimukseen saakka, mikäli haluat.
Aloita tästä
Kirjoita osoitteesi
Valitse osoitteesi, niin näet, kuinka helposti saat meiltä hinnan remontistasi. Tervetuloa pisteen verran parempaan remonttikauppaan!
Suomen ensimmäinen salaojaremonttien verkkokauppa
Hinnasta suoraan tilaukseen
Tämä ei ole pelkkä hintalaskuri. Kävimme läpi talosi tiedot ja selvitimme, millainen maaperä siellä on, mistä suunnista vedet kulkeutuvat kiinteistölle, mihin ne luontaisesti jatkavat ja kuinka rakennukset sijoittuvat. Katso, mitä saimme aikaiseksi!
- 01
Valitse oma rakennus
Kirjoita osoite ja valitse kartalta rakennus, jota remontti koskee.
- 02
Näe suunnitelma ja hinta
Saat kohteen tiedoilla muodostetun remonttisuunnitelman ja selkeän kokonaishinnan.
- 03
Tilaa remontti verkosta
Kun olet valmis, voit hyväksyä sopimuksen ja ostaa remontin suoraan ilman välikäsiä.
GTK:n maaperätieto
Millaiselle maaperälle Pohjois-Karjalassa on rakennettu?
278 372rakennusta
Sekalajitteinen maalaji28,3 %
Hiekkamoreeni23,0 %
Kalliomaa13,6 %
Karkearakeinen maalaji8,7 %
Karkea hieta8,6 %
Muut maalajit17,8 %
Yleisin pintamaalaji on Sekalajitteinen maalaji. Sellaiselle maaperälle on rakennettu 28,3 % maakunnan rakennuksista. Koko Manner-Suomessa vastaava osuus on 14,8 %.
Maakunnan kuntavertailu
Mikä erottaa Pohjois-Karjalan kuntia?
Rakennuskanta, maapinta-ala ja paikalliset sääolot vaihtelevat maakunnan sisällä. Näistä poiminnoista näet, missä kunnissa eri ominaisuudet korostuvat.
Eniten rakennuksia
Joensuu
55 771 rakennusta
Pinta-alaltaan suurin kunta
Lieksa
3 418 km² maapinta-alaa
Suurin rakennusten keskipinta-ala
Joensuu
137,9 m²
Korkein asuinrakennusten osuus
Joensuu
32,0 %
Sateisin kunta
Tohmajärvi
696 mm vuodessa
Korkein keskilämpötila
Heinävesi
4,8 °C
Kunnat
Salaojaremontti kunnittain Pohjois-Karjalassa
Valitse kunta, kun haluat tarkastella paikallista rakennuskantaa, maaperää, kosteudenhallinnan olosuhteita ja salaojaremontin hintaan vaikuttavia tekijöitä tarkemmin.
Heinävesi14 511 rakennustaIlomantsi16 436 rakennustaJoensuu55 771 rakennustaJuuka18 017 rakennustaKitee26 426 rakennustaKontiolahti20 728 rakennustaLieksa28 146 rakennustaLiperi25 876 rakennustaNurmes23 608 rakennustaOutokumpu12 019 rakennustaPolvijärvi14 947 rakennustaRääkkylä10 121 rakennustaTohmajärvi11 766 rakennusta
Usein kysyttyä
Mitä salaojaremontti maksaa Pohjois-Karjalassa?
Salaojaremontin hinta määräytyy rakennuksen koon, salaojien pituuden, maaperän, kaivutilan, pintojen palautuksen ja veden johtamisen mukaan. Verkkokauppa muodostaa osoitteen rakennustiedoilla suunnitelman ja hinnan, minkä jälkeen remontin voi tilata suoraan verkosta.
Miksi maaperä vaikuttaa salaojaremonttiin Pohjois-Karjalassa?
Maalaji vaikuttaa kaivettavuuteen, kaivannon tuentaan, veden liikkumiseen ja työmaan kalustoon. Maakuntajakauma kuvaa alueen rakennusten yleisiä olosuhteita, mutta suunnitelma tehdään aina yksittäiselle kohteelle.
Miten sadeolosuhteet liittyvät kosteudenhallintaan?
Sade kuormittaa kattojen vedenpoistoa, maanpintoja ja perustusten ympäristöä. Toimiva kokonaisuus yhdistää salaojat, sadevesien hallinnan, kallistukset ja veden turvallisen purkureitin.
Tietolähteet: Suomen ympäristökeskuksen Ryhti-rakennustiedot (avoin rakennusluokka ja huoneistomäärä), Maanmittauslaitos (rakennukset, kuntajako ja virallinen maa-ala 1.1.2026), Geologian tutkimuskeskus GTK (pintamaalajit) sekä Ilmatieteen laitos (vuosien 2016–2025 sade- ja lämpötilatiedot).