Rakennuksen keskipinta-ala
94,9 m²
32,4 m² vähemmän kuin koko maan keskiarvo
Maakunta
Salaojaremontti Lappi
Laadukas kosteudenhallinta alkaa paikallisten olosuhteiden tuntemisesta. Me Salaojapisteellä tunnemme Lapin maaperän, sääolosuhteet ja rakentamisen erityispiirteet, joten osaamme suunnitella juuri sinun kotiisi toimivan salaojaratkaisun. Selvitä helposti osoitteella, mitä salaojaremontti maksaa sinulle!
Syötä osoite ja katso hintaRakennuskanta
330 392
rakennusta Lapissa
Asuinrakennuksia
19,3 %
5,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin koko maan keskiarvo
Kuntia
21
Vuoden sademäärä
587 mm
46 mm vähemmän kuin koko maan keskiarvo
Keskilämpötila
1,7 °C
3,4 °C matalampi kuin koko maan keskiarvo
Rakennustyypit
Millaisia asuinrakennuksia Lapissa on?
Lapissa omakotitalot muodostavat suurimman ryhmän: niitä on 50 525 eli 86,3 % luokitelluista asuinrakennuksista. Rakennuskannan painotus kertoo, millaisiin koteihin alueen salaoja- ja sadevesiratkaisuja useimmin suunnitellaan.
Omakotitaloja
50 525
86,3 % asuinrakennuksista
Paritaloja
2 016
3,4 % asuinrakennuksista
Rivitaloja
3 007
5,1 % asuinrakennuksista
Kerrostaloja
1 782
3 % asuinrakennuksista
Oman rakennuksesi tyyppi, koko ja ympäristö huomioidaan osoitekohtaisessa suunnitelmassa ja hinnassa.
Paikallinen sademäärä
Mitä 587 mm tarkoittaa omalle talolle?
Vesi ei häviä tontilta itsestään. Katolta tuleva vesi pitää johtaa sadevesijärjestelmällä, maanpinnalle tuleva vesi kallistuksilla ja maaperässä perustuksiin pyrkivä vesi salaojilla pois rakennuksen läheltä.
Salaoja- ja sadevesijärjestelmien vaikutusalueelle sataa keskimäärin
191 000 litraa
vuodessa. Arvio perustuu Lapissa sijaitsevan omakotitalon keskimääräiseen 142 m² pohjapinta-alaan sekä rakennusta ympäröivään kolmen metrin alueeseen.
Mihin nämä vedet ohjataan teidän talollanne?
Maanpinnan kallistukset ohjaavat sade- ja sulamisvedet pois rakennuksesta. Sadevesijärjestelmä johtaa katolta tulevan veden hallitusti eteenpäin, ja salaojat poistavat perustusten vierelle sekä niiden alapuolelle maaperästä kertyvää vettä. Kaikki kolme tarvitsevat toimivan purkureitin.
Pisteen verran huolettomampi koti
Kun vedet kulkevat oikein, koti saa tuntua kodilta
Toimiva salaojitus, sadevesijärjestelmä ja maanpinnan kallistukset ohjaavat veden pois rakennuksen läheltä. Hyvin tehty kosteudenhallinta jää arjessa lähes huomaamatta. Juuri niin sen kuuluukin.
Salaojapiste tekee myös remontin ostamisesta selkeää. Näet oman kotisi ratkaisun ja hinnan etukäteen. Salaojapisteen remontilla on aina alku ja loppu. Voit edetä verkossa aina sopimukseen asti.
Katso oman kotisi ratkaisuHinta, suunnitelma ja tilaus
Katso hinta ja tilaa salaojaremontti Lapissa
Kirjoita osoite ja pääset valitsemaan rakennuksen. Sen jälkeen parilla lisätiedolla saat hinnan ja voit jatkaa aina sopimukseen saakka, mikäli haluat.
Aloita tästä
Kirjoita osoitteesi
Valitse osoitteesi, niin näet, kuinka helposti saat meiltä hinnan remontistasi. Tervetuloa pisteen verran parempaan remonttikauppaan!
Suomen ensimmäinen salaojaremonttien verkkokauppa
Hinnasta suoraan tilaukseen
Tämä ei ole pelkkä hintalaskuri. Kävimme läpi talosi tiedot ja selvitimme, millainen maaperä siellä on, mistä suunnista vedet kulkeutuvat kiinteistölle, mihin ne luontaisesti jatkavat ja kuinka rakennukset sijoittuvat. Katso, mitä saimme aikaiseksi!
- 01
Valitse oma rakennus
Kirjoita osoite ja valitse kartalta rakennus, jota remontti koskee.
- 02
Näe suunnitelma ja hinta
Saat kohteen tiedoilla muodostetun remonttisuunnitelman ja selkeän kokonaishinnan.
- 03
Tilaa remontti verkosta
Kun olet valmis, voit hyväksyä sopimuksen ja ostaa remontin suoraan ilman välikäsiä.
GTK:n maaperätieto
Millaiselle maaperälle Lapissa on rakennettu?
330 390rakennusta
Sekalajitteinen maalaji30,5 %
Hiekkamoreeni27,0 %
Karkearakeinen maalaji16,6 %
Karkea hieta5,5 %
Hiekka5,1 %
Muut maalajit15,3 %
Yleisin pintamaalaji on Sekalajitteinen maalaji. Sellaiselle maaperälle on rakennettu 30,5 % maakunnan rakennuksista. Koko Manner-Suomessa vastaava osuus on 14,8 %.
Maakunnan kuntavertailu
Mikä erottaa Lapin kuntia?
Rakennuskanta, maapinta-ala ja paikalliset sääolot vaihtelevat maakunnan sisällä. Näistä poiminnoista näet, missä kunnissa eri ominaisuudet korostuvat.
Eniten rakennuksia
Rovaniemi
58 935 rakennusta
Pinta-alaltaan suurin kunta
Inari
15 102 km² maapinta-alaa
Suurin rakennusten keskipinta-ala
Kemi
173,4 m²
Korkein asuinrakennusten osuus
Kemi
39,6 %
Sateisin kunta
Tornio
661 mm vuodessa
Korkein keskilämpötila
Kemi
3,1 °C
Kunnat
Salaojaremontti kunnittain Lapissa
Valitse kunta, kun haluat tarkastella paikallista rakennuskantaa, maaperää, kosteudenhallinnan olosuhteita ja salaojaremontin hintaan vaikuttavia tekijöitä tarkemmin.
Enontekiö8 875 rakennustaInari20 592 rakennustaKemi13 656 rakennustaKemijärvi18 203 rakennustaKeminmaa11 482 rakennustaKittilä20 653 rakennustaKolari14 113 rakennustaMuonio8 939 rakennustaPelkosenniemi4 924 rakennustaPello12 206 rakennustaPosio17 866 rakennustaRanua13 182 rakennustaRovaniemi58 935 rakennustaSalla12 344 rakennustaSavukoski4 924 rakennustaSimo9 648 rakennustaSodankylä21 057 rakennustaTervola9 514 rakennustaTornio29 048 rakennustaUtsjoki4 696 rakennustaYlitornio15 535 rakennusta
Usein kysyttyä
Mitä salaojaremontti maksaa Lapissa?
Salaojaremontin hinta määräytyy rakennuksen koon, salaojien pituuden, maaperän, kaivutilan, pintojen palautuksen ja veden johtamisen mukaan. Verkkokauppa muodostaa osoitteen rakennustiedoilla suunnitelman ja hinnan, minkä jälkeen remontin voi tilata suoraan verkosta.
Miksi maaperä vaikuttaa salaojaremonttiin Lapissa?
Maalaji vaikuttaa kaivettavuuteen, kaivannon tuentaan, veden liikkumiseen ja työmaan kalustoon. Maakuntajakauma kuvaa alueen rakennusten yleisiä olosuhteita, mutta suunnitelma tehdään aina yksittäiselle kohteelle.
Miten sadeolosuhteet liittyvät kosteudenhallintaan?
Sade kuormittaa kattojen vedenpoistoa, maanpintoja ja perustusten ympäristöä. Toimiva kokonaisuus yhdistää salaojat, sadevesien hallinnan, kallistukset ja veden turvallisen purkureitin.
Tietolähteet: Suomen ympäristökeskuksen Ryhti-rakennustiedot (avoin rakennusluokka ja huoneistomäärä), Maanmittauslaitos (rakennukset, kuntajako ja virallinen maa-ala 1.1.2026), Geologian tutkimuskeskus GTK (pintamaalajit) sekä Ilmatieteen laitos (vuosien 2016–2025 sade- ja lämpötilatiedot).