Rakennuksen keskipinta-ala
156,7 m²
29,3 m² enemmän kuin koko maan keskiarvo
Maakunta
Salaojaremontti Etelä-Pohjanmaa
Laadukas kosteudenhallinta alkaa paikallisten olosuhteiden tuntemisesta. Me Salaojapisteellä tunnemme Etelä-Pohjanmaan maaperän, sääolosuhteet ja rakentamisen erityispiirteet, joten osaamme suunnitella juuri sinun kotiisi toimivan salaojaratkaisun. Selvitä helposti osoitteella, mitä salaojaremontti maksaa sinulle!
Syötä osoite ja katso hintaRakennuskanta
285 188
rakennusta Etelä-Pohjanmaalla
Asuinrakennuksia
26,0 %
1,0 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan keskiarvo
Kuntia
18
Vuoden sademäärä
590 mm
43 mm vähemmän kuin koko maan keskiarvo
Keskilämpötila
4,8 °C
0,3 °C matalampi kuin koko maan keskiarvo
Rakennustyypit
Millaisia asuinrakennuksia Etelä-Pohjanmaalla on?
Etelä-Pohjanmaalla omakotitalot muodostavat suurimman ryhmän: niitä on 58 349 eli 83,7 % luokitelluista asuinrakennuksista. Rakennuskannan painotus kertoo, millaisiin koteihin alueen salaoja- ja sadevesiratkaisuja useimmin suunnitellaan.
Omakotitaloja
58 349
83,7 % asuinrakennuksista
Paritaloja
4 492
6,4 % asuinrakennuksista
Rivitaloja
4 300
6,2 % asuinrakennuksista
Kerrostaloja
1 305
1,9 % asuinrakennuksista
Oman rakennuksesi tyyppi, koko ja ympäristö huomioidaan osoitekohtaisessa suunnitelmassa ja hinnassa.
Paikallinen sademäärä
Mitä 590 mm tarkoittaa omalle talolle?
Vesi ei häviä tontilta itsestään. Katolta tuleva vesi pitää johtaa sadevesijärjestelmällä, maanpinnalle tuleva vesi kallistuksilla ja maaperässä perustuksiin pyrkivä vesi salaojilla pois rakennuksen läheltä.
Salaoja- ja sadevesijärjestelmien vaikutusalueelle sataa keskimäärin
197 000 litraa
vuodessa. Arvio perustuu Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan omakotitalon keskimääräiseen 151 m² pohjapinta-alaan sekä rakennusta ympäröivään kolmen metrin alueeseen.
Mihin nämä vedet ohjataan teidän talollanne?
Maanpinnan kallistukset ohjaavat sade- ja sulamisvedet pois rakennuksesta. Sadevesijärjestelmä johtaa katolta tulevan veden hallitusti eteenpäin, ja salaojat poistavat perustusten vierelle sekä niiden alapuolelle maaperästä kertyvää vettä. Kaikki kolme tarvitsevat toimivan purkureitin.
Pisteen verran huolettomampi koti
Kun vedet kulkevat oikein, koti saa tuntua kodilta
Toimiva salaojitus, sadevesijärjestelmä ja maanpinnan kallistukset ohjaavat veden pois rakennuksen läheltä. Hyvin tehty kosteudenhallinta jää arjessa lähes huomaamatta. Juuri niin sen kuuluukin.
Salaojapiste tekee myös remontin ostamisesta selkeää. Näet oman kotisi ratkaisun ja hinnan etukäteen. Salaojapisteen remontilla on aina alku ja loppu. Voit edetä verkossa aina sopimukseen asti.
Katso oman kotisi ratkaisuHinta, suunnitelma ja tilaus
Katso hinta ja tilaa salaojaremontti Etelä-Pohjanmaalla
Kirjoita osoite ja pääset valitsemaan rakennuksen. Sen jälkeen parilla lisätiedolla saat hinnan ja voit jatkaa aina sopimukseen saakka, mikäli haluat.
Aloita tästä
Kirjoita osoitteesi
Valitse osoitteesi, niin näet, kuinka helposti saat meiltä hinnan remontistasi. Tervetuloa pisteen verran parempaan remonttikauppaan!
Suomen ensimmäinen salaojaremonttien verkkokauppa
Hinnasta suoraan tilaukseen
Tämä ei ole pelkkä hintalaskuri. Kävimme läpi talosi tiedot ja selvitimme, millainen maaperä siellä on, mistä suunnista vedet kulkeutuvat kiinteistölle, mihin ne luontaisesti jatkavat ja kuinka rakennukset sijoittuvat. Katso, mitä saimme aikaiseksi!
- 01
Valitse oma rakennus
Kirjoita osoite ja valitse kartalta rakennus, jota remontti koskee.
- 02
Näe suunnitelma ja hinta
Saat kohteen tiedoilla muodostetun remonttisuunnitelman ja selkeän kokonaishinnan.
- 03
Tilaa remontti verkosta
Kun olet valmis, voit hyväksyä sopimuksen ja ostaa remontin suoraan ilman välikäsiä.
GTK:n maaperätieto
Millaiselle maaperälle Etelä-Pohjanmaalla on rakennettu?
285 188rakennusta
Hiekkamoreeni25,9 %
Sekalajitteinen maalaji19,6 %
Hienojakoinen maalaji12,9 %
Kalliomaa8,0 %
Hieno hieta6,8 %
Muut maalajit26,7 %
Yleisin pintamaalaji on Hiekkamoreeni. Sellaiselle maaperälle on rakennettu 25,9 % maakunnan rakennuksista. Koko Manner-Suomessa vastaava osuus on 27,0 %.
Maakunnan kuntavertailu
Mikä erottaa Etelä-Pohjanmaan kuntia?
Rakennuskanta, maapinta-ala ja paikalliset sääolot vaihtelevat maakunnan sisällä. Näistä poiminnoista näet, missä kunnissa eri ominaisuudet korostuvat.
Eniten rakennuksia
Seinäjoki
47 188 rakennusta
Pinta-alaltaan suurin kunta
Kurikka
1 725 km² maapinta-alaa
Suurin rakennusten keskipinta-ala
Evijärvi
190,9 m²
Korkein asuinrakennusten osuus
Seinäjoki
34,9 %
Sateisin kunta
Isojoki
713 mm vuodessa
Korkein keskilämpötila
Karijoki
5,2 °C
Kunnat
Salaojaremontti kunnittain Etelä-Pohjanmaalla
Valitse kunta, kun haluat tarkastella paikallista rakennuskantaa, maaperää, kosteudenhallinnan olosuhteita ja salaojaremontin hintaan vaikuttavia tekijöitä tarkemmin.
Alajärvi18 082 rakennustaAlavus24 369 rakennustaEvijärvi7 252 rakennustaIlmajoki16 879 rakennustaIsojoki6 776 rakennustaIsokyrö8 621 rakennustaKarijoki3 347 rakennustaKauhajoki19 438 rakennustaKauhava27 779 rakennustaKuortane8 341 rakennustaKurikka35 706 rakennustaLappajärvi8 090 rakennustaLapua19 076 rakennustaSeinäjoki47 188 rakennustaSoini6 511 rakennustaTeuva9 037 rakennustaVimpeli5 232 rakennustaÄhtäri13 464 rakennusta
Usein kysyttyä
Mitä salaojaremontti maksaa Etelä-Pohjanmaalla?
Salaojaremontin hinta määräytyy rakennuksen koon, salaojien pituuden, maaperän, kaivutilan, pintojen palautuksen ja veden johtamisen mukaan. Verkkokauppa muodostaa osoitteen rakennustiedoilla suunnitelman ja hinnan, minkä jälkeen remontin voi tilata suoraan verkosta.
Miksi maaperä vaikuttaa salaojaremonttiin Etelä-Pohjanmaalla?
Maalaji vaikuttaa kaivettavuuteen, kaivannon tuentaan, veden liikkumiseen ja työmaan kalustoon. Maakuntajakauma kuvaa alueen rakennusten yleisiä olosuhteita, mutta suunnitelma tehdään aina yksittäiselle kohteelle.
Miten sadeolosuhteet liittyvät kosteudenhallintaan?
Sade kuormittaa kattojen vedenpoistoa, maanpintoja ja perustusten ympäristöä. Toimiva kokonaisuus yhdistää salaojat, sadevesien hallinnan, kallistukset ja veden turvallisen purkureitin.
Tietolähteet: Suomen ympäristökeskuksen Ryhti-rakennustiedot (avoin rakennusluokka ja huoneistomäärä), Maanmittauslaitos (rakennukset, kuntajako ja virallinen maa-ala 1.1.2026), Geologian tutkimuskeskus GTK (pintamaalajit) sekä Ilmatieteen laitos (vuosien 2016–2025 sade- ja lämpötilatiedot).